Olen huomannut kuluneen vuoden aikana, että omat valintani ohjaavat suuresti elämääni. Olen ajautunut huonoon kaveriseuraan joka vaikutti minuun, sosiaalisiin suhteisiini, ystäviin, vanhempiini, boyfriendiin.
Koulunkäynti kärsi ja kokeilin päihteitä, mutta onnekseni ne kaikki jäivät kokeiluasteelle ja tajusin ettei se polku kannata.
Äiti ja isä ovat edelleen hyvissä väleissä ja isäkin on minun pyynnöstäni halukas tapaamaan Carloksen. Ja se oli totta, että tietämättömyys siitä mitä on vastassa, on kaikkein pahinta.
Vanha viisaus: ”Hyväksy asiat, joita et voi muuttaa.” on ohjannut minua eteenpäin.
Elämä on täynnä valintoja. Jokainen päivä on valittava kymmenistä vaihtoehdoista ja miettiä mikä ohjaa oikeaan suuntaan.
Mieti hetki, päätätkö valinnoistasi itse, vai vaikuttaako siihen ystävästi, vanhempasi, muut ympärilläsi. Niimpä! Ovatko ne silloin omia valintojasi? Olen päättänyt keskittyä valinnoissa siihen mikä on minun mielestäni parhain vaihtoehto, mitä tunnen ja mitä tiedän.
Olosuhteitaan ei voi valita, asenteensa voi.
Päätin, että muutan takaisin Keuruulle vanhempieni luo. Uusi kaveriporukkani ajoi minut käyttämään päihteitä ja elämäni alkoi valua alamäkeen. Huomasin etten ole oikeasti sellainen ihminen ja että haluan palata hyvään vanhaan elämään Millana, joka pitää koulusta, ystävistä ja perheestä enemmän kuin ulkona bilettämisestä ja lintsaamisesta.
Koen että olen vielä liian nuori asumaan yksin ja kaukana tukiverkostostani.
-Milla-